Tapahtui Rovaniemellä / Tätä et tiennyt Rovaniemestä

Ilmeisesti muutaman muuttujan kautta digiboksi löytyi täältä

En osannut päättää otsikoiden väliltä parempaa, joten valitsin molemmat, otin Kevyt Levin.
Otsikkoa tukisi parhaiten taltioimani kuvat/videot mutta mobiiliuteni ja liikkuvuuteni vuoksi en tähän hätään saa kuvia ilmoille. Huvittavinta tässä on että olen jälleen junassa, jolloin minulla on aikaa kirjoittaa.
Olen mennyt pää kolmantena jalkana jo kolmatta viikkoa ja vielä pitäisi jaksaa keskikesän juhlaan ja kohokohtaan asti. Luojalle kiitos, etten joutunut juhannusaatoksi makkara- tai olutpuolelle. Eipäs kun anteeksi, makkarapuolelle olin joutunutkin.
Jos sanotaan, että matkailu avartaa, niin kotimaanmatkailu se vasta avartaakin. Olen nyt kuukauden sisään matkannut Suomea lähes päästä päähän Helsinkiä, Vaasaa, Oulua ja Rovaniemeä myöten erilaisten tapahtumien ja pääsykokeiden perässä. Pääsykokeiden osalta olen nyt selvä, yhtä huomista aikuisopiston haastattelua lukuunottamatta. Sen jälkeen alkaakin piinaava odotus koulupaikoista, joista ensimmäiset tiedot tulevat jo ensi viikolla.

Tuiskun Antti ollut kai Siwan kassalla

En yhtään ihmettele, jos porukka täällä Suomessa todella on masentunutta. Masentaahan se nyt itseääkin, kun sanotaan, että kesä on jo puolessa välissä ja päivät alkavat taas lyhetä, eikä kesä sekä helteet ole edes kerinneet alkamaan, kun arki ja syksy tuntuu painavan jo päälle! Tosin tänään saatiin nauttia helteisestä säästä myös Napapiirin tuntumassa.
Luovuus on imetty minusta kuiviin näinä kqhtena pääsykoepäivänä, kun olen joutunut pähkäilemään ja piirtelemään erilaisia audiovisuaalisia innovatiiveja. Ja vaikka he kuinka painottavatkin, että piirrustustaidolla ei ole väliä, olisi se silti helpompi ja ymmärrettävämpi ilmaista itseään ja päänsiaäistä toimintaa paperille, jos sähkötys käsivarresta sormenpäihin toimisi moitteettomasti.
Mutta täälöä pohjoisessa ei todellakaan ole tietoa kaamoksesta. Päin vastoin. Tämä valoisuus saa kroppani ihan sekaisin. Eilen tarkistettuani aurinko laskee klo 01.00 ja nousee 01.39, minkä vuoksi yöllä oli erittäin vaikea saada nukutuksi. Lisäksi jännitin koetta. Jännittäminen ei yleensä ole kovin tavanomaista minulle, mutta tällä kertaa olin ihan paskahalvauksessa. Ehkä, koska en tiennyt, mitä tuleman piti. Mitään epämiellyttävämpää tunnetta en tiedäkään, kuin epävarmuus, epävarmuus tulevasta. Tällä tavoin olen melko kontrollifriikki monenkin asian suhteen ja varmasti moni kaveri pystyy tämän myös allekirjoittamaankin.
Lapin luonto on kaunis, ja sen, jos jotain, pitäisi Suomeenatkaavan turistin nähdä ja kokea. Yöttömän yön, vaarat, sääsket.
Minua harmittaa kovasti, kun en saanut kuvia ladattua kirjoitukseen. Tässä voisin hyvin todeta, että kuva kertoisi enemmän, kuin tuhat sanaa, tosin, näitä kuvia olisin joutunut myös hieman avaamaan, mutta jota en olisi sanoin pystynyt pelkästään kuvailemaan.

Lapissa betoniporsaatkin ovat betoniporoja

Toivotan hyvät yöt kaikille tänne asti selvinneille, sillä kaikki se vähäinenkin unimäärä minulle on tervetullutta. Joskus tosiaan tuntuu, etten oaaa sanoa ei. Olen yes-man, ja siksi menen aamuseitsemäksi töihin. Toivottavasti sitä arvostettaisiin.

Keskikesän aurinko meinas häikästä